Böndeboogie - Mitä pässit - mikä boogie ?

Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän, joka täällä vaan saa aina asustaa..

Kävikö todellakin niin, että labradorinnoutajasta ja kahdesta x-rotuisesta koirasta tuleekin paimenkoiria?
Nurmeksen reissulla he olivat "melkein" paimenkoiria :)
Mielenkiintoinen projekti - mutta olen sitä mieltä että kannattaa kokeilla.  
Hillalla "paimentamisesta" on jo rutkasti kokemusta - tosin siinä nyt ei oikein osaa sanoa, että kuka paimensi ja  ketä :)

Leevi, Hilla ja Liina-Lumikki

Onni on vikkelä ja osaa väistää sopivasti jos tulee tiukka paikka :)
Miasta olen kuullut, että se on Bulgariassa ainakin ajattanut hevosia kovasti.

Siis lähtökohdat ovat mitä otollisimmat.
Hilla ainakin on sitä mieltä ettei sitä työntekoa niin vakavasti tarvi ottaa - kunhan tarkkailee "jostakin" että tilanne pysyy hanskassa :)

työnjohdollisia tehtäviä - kuuluu noutajan hommiin

Mistä siis on kysymys??  
                                          http://www.hakapelto.fi

                                          Lampaista - totta :)

Hakapellon Lampaat

vasemmalta;                 Hakapellon Dr Phil, H-D-vitamiini, H-Donjuan, H-Dick
                                     Kotoisammin Pikku Pili, Iso - D, Doni ja Dick


Kaikki alkoi tietty puhelinsoitosta ja siitä seurasi tutustumiskäynti sekä kysymysten kirjo mun puolelta Hennalle jonka lammastila on. Luin myös  Hakapellon kotisivut tosi tarkkaan. Sitten nettisurffailua ja nyt olen hankkinut jo huippu kirjan aiheeseen liittyen, Henna minulle sitä suositteli: 
                                 "Elämä lampaiden kanssa - lampaiden puolesta"
                                   Greta Stenberg
Siis kaikki oppi on tervetullutta.

Seuraava vaihe oli keritseminen ja sen opettelu - pitihän poikien käydä parturissa ( ja oikein parturin pakeilla)  - joskin tunsin olevani aivan kamalan huono ja hidas parturi verrattuna Hennaan (lammas tilallinen) ja Jenniin (harjoittelija) kuvasinkin ainoastaan  heidän rauhallista ja taitavaa työskentelyä - itsestäni otan kuvia vasta sitten taitavana keritisijänä - odottakaa mutta älkää pitkästykö :)

Hakapellon lammastila - Henna Äijälä

Jenni keritsemässä

Henna ja Jenni ja lampaat

keritsemisen jälkeen  matolääkkeet sekä loistorjunta-aineen laittaminen ja sitten  pojat autoon - muutto alkakoot !! 

Mitäpä koirat moisista "kiharakarvaisista" sanoivat??
Aloitetaampa vaikka Onnista

Aluksi Onni juoksi lampaiden aitaukseen apinan raivolla lampaille huutamaan. Onni totteli kyllä kun pyysin hänet pois, mutta kun se vaan on niin kivaa kiusata "pienempiään".
Onnin kanssa harjoiteltiin sitä, että lankojen sisäpuolelle ei ole asiaa muuta kuin pyydettäessä ja se meni perille heti - siinä kyllä taisi olla pieni vahinko auttajakin kun Onni sai langasta pikku tällin :/ surkia paikka....
mutta nyt Onni on pysynyt omalla puolella ja tulee vain jos pyydän lampaiden puolelle joten, - well done !!
Onnista ei ehkä ole paimeneksi vielä, mutta kuuliaisuus on kohdillaan - hyvä alku.

Hilla, vanha vuohipaimen, viis veisasi koko lampaista. Hilla laittoi automaattisesti pötkölleen aitauksen oikealle puolen. Tarkkailee lampaita hyvin rauhallisesti. Hilla on niin mukavuuden haluinen, ettei taida edes paimennukseen taipua :)

Mia, no joo... liian isoja, hitaita ja ja ja ... ne oravat, rusakot, päästäiset, hiiret ja myyrät, toisia saa jallittaa puuhun ja toisia kaivaa maasta - siinä on viehätyksensä ....  Mian kesäduuni ja vähän talvenkin.

Einari

Einari, hoitolainen, oli todistamassa tätä perheen lisäystä. Einarilla ikää jo 11v. joten hänenkin mielestä kaikki tuollaiset "ei koira urokset" olkoot !!
Einari on kaikkien kaveri, mutta "oikeana" poikana on joskus toisille uroksille vähän sellaisia machoilun piirteitä - se tuossa iässä suotakoon - onhan niitä ihmisissäkin kaiken maailman ikäloppuja Reetuja ym....

Niin, palataampa siihen päivän polttavaan kysymykseen - "onko labradorinnoutajasta ja kahdesta x-rotuisesta koirasta paimenkoiraksi?"

Mitä mieltä olette ?            Koskaanhan toivoa ei saa heittää pois - vai kuinka :D

Vai onko paimennus vaihtunut huomattavasti helpompaan jahdattavaan - marjastukseen ja marjoihin :D

Löytökoiralauantai

Ja löytökoira - ihana sellainen - Mia

7.9.2013 Oulun Lammassaaressa pidettiin jo toista kertaa löytökoiralauantai.
Me Onnin kanssa oltiin lupauduttu töihin sinne Kodittomat Bulgarian koirat ry http://bulgariankoirat.com/  puitteissa,
oltiin lupauduttu hankkimaan termarit kahvia ja teetä varten,
ja lisäksi kehäsihteeriksi mätsäriin. Kaikki hommat tehtiin :)

Hillan ja Mian kohtaloksi jäi tällä kertaa jäädä kotiin

Keskusteltiin Mian kanssa että hänen ei kannata vielä lähteä sinne kohtalo- / lajitovereita tapaamaan kun minä en ehdi olemaan heidän kanssa, ja se tuntui passaavan. Miaa vielä pelottaa vieraat koirat, niin opetellaan aivan rauhassa vähän kerrallaan. Mia on muutenkin kovin mukavuutta rakastava. Se painelee aamuisin kun lähden töihin, ensimmäisenä nukkumaan ja kun palaan Mia tulee viimeisenä vastaan. Hillalle käy kaikki, mukaan tai ei - se on niin Hilla - iihhana labbatori.

Onni lähtee mukaan jos vaan pääsee. Onni voisi olla vaikka koiramaailman suumahher, niin paljon se tykkää autoilusta, ei siis haittaa vaikka kaikki ei olisikaan niin koiramaisen ihanaa. Välittömästi kun olin keittänyt termareihin kahvit ja vedet ja pakkasin ne + kassin autoon - jonotti Onni jo omasta ovestaan sisään. Oma ovi = vänkärin paikka :D , oikeasti ei mikään hymyn asia mutta mun pitäis saaha se turvajuttu siihen penkkien taakse !

Matkaan kohti Oulua ja Lammassaarta.

Anne tuli ihanien Espanjan koiriensa ja miehensä kanssa pitämään kanttiinia. Termarit Annelle ja me Onnin kanssa lähdettiin ottamaan mätsäri ilmoittautumisia vastaan.

Kun itse näyttely alkoi Onni joutui kiinni puuhun siihen lähelle, ja siellähän se oli myös Ninan ihana sènjorita <3
Katsoin Onnin haukkukuplaa, kun se puun alla odotti - rusettipäisen Espanjan sènjoritan kanssa, luki kuplassa, että "jos tämän oisin tienny niin kottiin oisin jääny, täällä puun alla karvaturrin kanssa".

Onni ja Ninan koira jonka nimeä en muista mutta tiedän sen olevan Espanjan tyttöjä eli Sènjorita

Onni nyt kun on sellainen, että leikkii vaikeasti tavoiteltavaa eikä halua kenellekkään paljastaa ettei ole enää aivan priima "kundi", mutta loppu viimein hyppää typyjen selkään jos vaan pääsee. Se on yrittänyt Miaakin opettaa - ei Mia sellaisesta välitä - höh. Sieltä kehän laidalta kun tätä paria seurasin - kuulin ainakin yhden yhteisen dueton. Harmi, kun Ninan kehä loppui aikaisemmin niin Onni meinasi jäädä yksin. Menin ja hain Onnin mun kans kehäsihteeriksi ja johan tuli hyviä valintoja :D

Näyttely osaltamme oli ja meni kivasti - sitten kahville ja Onnille pala kasvispiirakkaa ( ja jos joku juoruaa Onnin ravintoterapeutille ja personaltrainerille siellä fitfarmilla, niin saa kuulla haukun - kuulemma - niin oli jo nälkä) - Kasvispiirakasta puheenollen Onni kummasteli kovasti kun tuomari moitti aivan helvetin laihoja koiria "lihavaksi", että pitää grillikauden läskit laihduttaa pois - tsiisus - Onni rukkaa on pidetty kauhealla kuurilla jo monta kuukautta ja se läski siellä turkin alla on muuten tiukassa.!!! Kaikki laihduttaneet sen tietävät - paitsi julkkikset joille kaikki on helppoa :/. 

No otettiin kuitenkin rennosti, juotiin kahvit, syötiin piirakat ja sillä siisti !

Sitten katottiin Best in match show kehää - ja kyllä kait Onni voi sanoa että on "sukua julkkikselle"
- keneenköhän tuo koira on tullut kun tykkää julkkiksista??? ( lukekaan Pohjois-Karjala blogi)
Nimittäin siellä voitto tuli ensinnäkin Raaheen Sileäkarvaiselle Collielle  "Masalle" ja omistajalleen  Kaisalle <3    ONNEA -- HAU    (molemmilla kielillä)

Toinen koira rivissä Iiris ja kolmas koira Masa

Toinen ja kolmas oli jotakin - ei niistä sen enempää....

4. oli Sieläkarvainen Collie "Iiris" (kaverii!!!!) ja Päivi ja tietty Raahesta - ONNEA -- HAU

Tämä sukulaisuus -  Masa ja Iiris on Onnille hyvän tutun ihmisen Sirpan kasvatteja Dane Amor kennelistä
http://www.daneamor.com/

kauniita koiria ja niin samannäköisiä ja kokoisia että pitää kysyä kuka on kyseessä :)

Oltiin siis voittajan ja nelosen + tietty kaikkien puolesta iloisia !!
Jos linjat on kunnossa ( niinku tuomari kehoitti, huom, muita koiria ), Onnikin voi joskus ehkäää...

jepulis, päivä alkoi olla lopuillaan ja aloimme keräämään meidän tavarat, kiitimme meitä autteneita ja pikkuhiljaa ajattelimme lähteä kohti kotia. Astuin autoon Onni edellä ja mietin, että kuka on oksentanut auton lähelle kun niin haiskahtaa?? Noo, mitään ei näkynyt mutta haju jäi. Eikait siinä muuta kun ajaa aivan kamalassa oksennuksen hajussa kotiin ja miettiä kuumeisesti mistä moinen tulee.

Koti pihaan päästyäni tulin ulos autosta huomasi että olin survonut, polkenut ja mitä vielä - ISOA KOIRAN PASKAA lattiaan - vanha sanonta kuuluu "Hajussa kasvaa jos olla jaksaa"
jee mulla on toivoa...

Yhtä asiaa Onni ei aio Hillalle haukkua, nimittäin makkaransyönti kilipailua - muuten sillä tulis
                                                :/ märy :/

Kotona oli iloiset ystävät vastassa ja oli paljon Hillalla ja Mialla luettavaa vaatteista ja käsistä ja Onnin turkista päivän tapahtumista ja tavatuista ystävävistä !!!

Kiitos löytökoiralauantai <3

Otettiin niitä ilmoittautumisa Onnin ja Ninan kanssa

Kehässä hieno lyhytkarvainen mäyris herra

kovasti oli rotukoiria mutta Onni on leuhka kun siinä on monta rotua ainaki 2

meijän kehän punaisten 4 voittajaa

Sunnuntai olikin löytömyyrä sunnuntai - joita minä hikipäässä pelastin mutta olkoon se oma tarinansa - ehkä